Mustikkakukko

Mustikkakukkoa olen leiponut ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten ja siitä asti se on kuulunut vakioleivonnaisiini. Tosin en yleensä ole muistanut edellisellä kerralla käyttämääni reseptiä, joten aina on tullut vähän erimakuista. Ohjeita löytyy sekä munalla että ilman. Lisäksi rasvan ja jauhojen suhde vaihtelee eri ohjeissa.

Pakastimessa on jäljellä viime kesän runsaasta mustikkasadosta enää 2 pussia, joten nyt olikin korkea aika ryhtyä toimeen.

Koska leivon pääsääntöisesti kahden hengen tarpeisiin, lukuunottamatta satunnaisia vieraita,monet reseptit ovat turhankin suuria. Osan leivonnaisista voi tietenkin pakastaa, mutta toisaalta haluan kokeilla uusia reseptejä mahdollisimman usein. Siksi monesti teenkin puolikkaan taikinan. Tälläkin kerralla tein avonaisen kukon eli jätin kukkoon kuuluvan kannen pois. Näin sain leivonnaiseen suhteessa enemmän mustikoita ja vähemmän taikinaa.

Jauhoina käytin riihiruisjauhoja ja valmis kukko maistui todella voimakkaasti rukiilta, siis hyvällä tavalla. Jääkaapissa säilytettynä valmiin kukon pohjan taikina kovettuu, mutta pehmenee nopeasti huoneenlämmössä ja on silloin parhaimmillaan.

Ainekset

100 g voita
0.5 dl sokeria
1.5 dl ruisjauhoja
0.75 tl leivinjauhetta

päälle:
2.5 dl mustikoita
1 rkl perunajauhoja
sokeria

Pehmeän voin ja sokerin vaahdotin ja lisäsin jauho-leivinjauhoseoksen. Otin pari ruokalusikallista taikinaa sivuun laitettavaksi kukon päälle koristeeksi. Vuorasin 20 cm irtopohjavuoan leivinpaperilla ja levitin taikinan sen pohjalle ja reunoille (käytin irtopohjavuokaa, koska minulla ei ollut sopivan pientä piirasvuokaa). Esipaistoin pohjaa 200 asteessa 5 minuuttia ja lisäsin päälle mustikat, perunajauhon ja sokerin keskenään sekoitettuna sekä koristeluun jätetyn taikinan. Kukko paistui vielä noin puolisen tuntia.

Parhaimmalta maistuu hetken jäähdyttyään jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa, mutta hyvää on vaikka seuraavanakin päivänä huoneenlämpöisenä.