Mämmi

Tarkoitukseni oli julkaista tämä postaus jo viime vuonna, mutta koska pääsin kirjoittamaan sitä vasta pääsiäisen jälkeen, päätin siirtää postausta vuodella. Eihän kukaan ole kai kiinnostunut mämmin valmistuksesta pääsiäisen jälkeen.

Mutta näin siis aloitin postausta viime vuonna:

Jokunen päivä sitten telkkari oli auki taustalla ja kuuntelin toisella korvalla miten siellä kerrottiin mämmin valmistuksesta kotona. Ajatus jäi kytemään mieleeni ja mietin, että miksi en ole koskaan mämmiä valmistanut, vaikka siitä pidänkin.

Ajatus harhautui lapsuuden kotiini ja muistin elävästi sen ison padan puulieden reunalla ennen pääsiäistä. Pata oli emaloitu valurautapata ja ulkopinta turkoosinsininen. Asuimme maalaistalossa, jossa 7-henkinen perheemme sen ajan mukaisesti vietti lähes täydellistä omavaraistaloutta. Eikä siihen aikaan olisi varmaan valmista mämmiä edes kaupassa ollutkaan. Toinen asia mikä mämmin valmistuksesta jäi mieleen, oli roveiden taittelu. Pahviset roveaihiot ostettiin kaupasta ja lasten hommaa oli niiden taittelu ja kokoaminen. Itse mämmin valmistuksesta en muuta muista. Mämmi tietysti syötiin sokerin ja omien lehmien maidon kanssa. Siihen aikaan maito pyrittiin tuottamaan mahdollisimman rasvapitoisena ja muistankin, että parhaimmillaan maidon rasvaprosentti oli jopa 6 %. Kelpasi sitä kaataa mämmin kaveriksi. Valmistuksessa tuskin siihen aikaan pomeranssinkuorta käytettiin. En ainakaan muista, että sitä olisi maustekaapissa ollut.

Siispä kipaisin kauppaan sopivana hetkenä ostamaan mämmimaltaita ja pomeranssinkuorta. Kerrankin ruoka joka valmistuu vähistä aineista. Kuten aina, oletin, että sopivat ruisjauhot löytyvät kotoa. Olihan niitä, mutta karkeita. Onneksi sentää pussin pohjalta löytyi melkein tarvittava määrä Rutalahden Myllyn piirakkaruisjauhoja ja lisäksi vähän  karkeita ruisjauhoja. Ei haitannut maussa eikä rakenteessa.

Ainekset

1.5 l         poreilevaa vettä n. 60 astetta

250 g    mämmimaltaita

375 g     ruisjauhoja

0.5 dl     siirappia

1/2 tl       suolaa

2 rkl        jauhettua pomeranssinkuorta

Lämmitä 0.5 l vettä poreilevaksi. Lisää veteen 50 g mämmimaltaita ja 75 g ruisjauhoja. Sekoita hyvin ja ripottele päälle hieman ruisjauhoja. Peitä astia kannella ja laita leivinuuniin, jota olet edellisenä päivänä Lämpötila ei saisi olla juurikaan yli 50 asteen. Anna imeltyä 2 tuntia.

Sekoita taas hyvin ja lisää  2.5 dl poreilevaa vettä, 50 g mämmimaltaita ja 75 g ja ruisjauhoja. Ripottele päälle taas ruisjauhoja ja anna imeltyä uunissa 2 tuntia.

Jatka samalla tavalla noin tunnin välein, kunnes vesi, maltaat ja jauhot on käytetty. Lisää suola, siirappi ja pomeranssinkuori ja maistele seosta. Lisää siirappia ja pomeranssinkuorta  halutessasi. 

Keitä seosta 10 minuuttia hyvin sekoittaen, ettei se pala pohjaan. Vaihtoehtoisesti (kuten minä tein) voit laittaa koko padan uuniin 150 asteeseen puoleksi tunniksi. Nyt siis tarvitaan jo sähköuunia avuksi. Jäähdytä seos vaikka ulkona.

Seuraavana päivänä kaada seos paistoastioihin ja paista leivinuunissa 175 asteessa kolmisen tuntia. Minusta näytti, että mämmin päälle alkoi muodostumaan paksu kuori paiston aikana. Sen vuoksi paiston puolivälissä valelin mämmin päälle muutaman ruokalusikallisen vesi-siirappi seosta.

Pahvisia mämmiroveita en löytänyt paikkakuntamme kaupoista, joten paistoin mämmin isommissa alumiinivuoissa. Niitä tuli tästä annoksesta 2 kpl. Toki tavalliset uunivuoatkin käyvät hyvin tähän tarkoitukseen.

Mämmimassa ennen alumiinivuokiin laittoa

Mämmin lisukkeena voi nykyisin käyttää monenmoista. Sokeria se ei mielestäni vaadi, mutta maidon sijasta voi laittaa kermaa, vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä. Ensimmäisen annoksen minäkin söin vaniljajäätelön kanssa, mutta seuraavissa annoksissa oli kevyemmin vain soijajuoma.

Mämmi on parhaimmillaan päivän tai pari paiston jälkeen jääkaapissa säilytettynä. Myös tänä vuonna aion valmistaa itse mämmin. Se vain on niin paljon maukkaampaa kuin kaupasta ostetut. Eikä siihen mämmin päälle muodostunut mitään kuorta vesi-siirappivalelun ansiosta, vaan koko vuoka oli samaa pehmeää mämmiä.