Tästä innostuneena olenkin pakastanut tänä vuonna kaikki marjat kokonaisina niin, että saan tehtyä niistä samanlaisia marjakimaroita. Itse en välttämättä edes kaipaa niihin sokerilisää. Pakkasesta sulattelen nyt aamupuuron kaveriksi sen perinteisen mustikka- tai mansikka-annoksen sijaan erilaisia sekoituksia. Mustikkaa, metsävadelmaa, mansikkaa, lakkaa ja niiden joukossa kokonaisina pakastetut viinimarjatkin maistuvat ihan erilaisilta.
Tästä lettu+marjakimara yhdistelmästä innostuneena tarkoitukseni oli itsekin tehdä kotona samanlaisia. Kevätpuolella ei pakkasestani enää löytynyt kuin puolukoita, joten näin kauan kului ennen kuin pääsin tuumasta toimeen. Eräänä helteisenä sunnuntaina kaukana asuvat ystävämme soittelivat ja kyselivät josko keittäisimme päiväkahvit, kun he olivat vain parin tunnin ajomatkan päässä meiltä. Tottakai, mutta mitä tarjoaisin kahvin kanssa. 30 asteen helle ei houkuttanut muurinpohjalettujen paistoon, mutta pannarin voisin laittaa uuniin. Itse asiassa en edes muista, milloin olisin viimeksi tehnyt pannaria. Varmasti yli kymmenen vuotta sitten. Mutta tällä kerralla siitä tulikin niin hyvää, että teinkin sitä monesti vielä uudestaankin. Ja aina nautimme sen ihanan, pirteän marjakimaran kanssa.
Pannaritaikina
7.5 dl punaista maitoa2 munaa
0.5 dl sokeria
1 tl suolaa
4dl vehnäjauhoja
50 g sulatettua voita
Ainekset sekoittelin vispilällä ja annoin taikinan turvota puolisen tuntia. Sitten taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paistoin 200 asteessa puolisen tuntia.
 | |
| Mustikka-mansikka-metsävadelmakimara pannarin kanssa ja uusi satsi marjoja jo sulamassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti