Haukipihvit

Olen muutaman vuoden kalastanut koko kesän verkoilla ja katiskoilla. Tänä vuonna kalaa on keväästä asti tullut erityisen runsaasti. Siiat ja kuhat paistan yleensä fileinä ja ahvenet paistan nyljettyinä. Haukikin maistuu hyvältä voissa paistettuna, mutta erityisesti haukea olen yrittänyt käyttää muutenkin. Olen testannut erilaisia haukimureke ja haukipihvireseptejä, mutta en erityisemmin ihastunut mihinkään. Nyt olen kuitenkin löytänyt ohjeen, jonka mukaan olen haukipihvejä paistanut useammankin kerran ja ne ovat todella maistuvia.

Itse teen pienen annoksen kerrallaan, josta riittää kahdelle hengelle yhdeksi ateriaksi. Pyrkimykseni on nimittäin, että kalaruoka syödään kaikki kerralla eikä lämmitetä uudelleen. Mausteita käytän hyvin vähän, mutta niitähän jokainen voi lisätä makunsa mukaan.

Ainekset

100-150 g nahatonta haukifilettä
pieni puolikas sipuli
1 dl kuohukermaa
1 munan valkuainen tai 1 pieni muna
0.5 tl suolaa
ripaus valkopippuria
2 rkl korppujauhoja
tillisilppua


Haukifileistä poistan kylkiruodot, mutta en y-ruotoja, koska ne pilkkoutuvat fileitä jauhettaessa. Jauhan fileet kahteen kertaan lihamyllyssä. Sen jälkeen laitan myllyn läpi myös sipulin, joka työntää edellään ulos myllystä loputkin rippeet hauesta. Tämä vain siksi, että näin pienestä haukimäärästä ei sovi jättää mitään myllyn sisään.

Haukimassan joukkoon sekoitan muut ainekset ja laitan massan jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi jähmettymään.

Massasta tasoittelen paistinpannulle 4-5 pihviä ihan vain lusikan avulla. Paistan pihvejä ensin paistinpannulla molemmin puolin yhteensä viitisen minuuttia eli kunnes saavat kauniin ruskean paistopinnan. Sen jälkeen laitan pihvit uuniin 175 asteeseen vielä noin kymmeneksi minuutiksi.

Maistuvat raikkaalta kermaviilikastikkeen kanssa. Kermaviilin joukkoon lisään suolaa, hunajaa, etikkaa, sitruunapippuria ja tillisilppua.

Gluteeniton Saskatoon-marjapiirakka

Saskatoon-marjoihin eli marjatuomipihlajan marjoihin olen tutustunut muutaman vuoden. Neljä vuotta sitten eräs puutarha-alan ystäväni toi minulle 7 marjatuomipihlajan tainta. En ollut itse koskaan aiemmin kuullutkaan moisesta pensaasta tai marjasta. Jo ensimmäisenä kesänä pensaat tuottivat marjoja maistelua varten. Seuraavina kesinä satoa alkoi tulla jo litroittain ja tänä vuonna satoa tulee jo ämpäreittäin. Marjat nimittäin kypsyvät vähitellen ja niitä on kerättävä useampaan kertaan viikkojen ajan. Siksi en vielä tiedäkään tämän kesän lopullista satomäärää.

Marjatuomipihlajan marjojen maku muistuttaa pensasmustikkaa, mutta siinä on häivähdys pihjalan marjan makua. Ehkä maku on riippuvainen myös lajikkeesta, en tiedä. Aluksi piti totutella tämän marjan makuun, vaikka se ihan maukas onkin. Tuntui vain niin oudolta tämä isosta pensaasta poimittava marja. Olen etsinyt marjasta ravintotietoa ja se on vähintäänkin yhtä hyvä kuin mustikka.

Saskatoon-pensas on helppo viljeltävä. Näinä vuosina ei mitkään tuholaiset ole käyneet pensaiden kimppuun. Pensasta voi leikata maltillisesti, koska muuten kasvavat liiankin korkeiksi sadon poimimisen kannalta. Kasvupaikkakin niillä on melko kuivahko, mutta marjat ovat kuitenkin reilusti pensasmustikkaa suurempia.

Marjatuomipihlajan marjat ovat rastaiden suurta herkkua, joten tarkkana saa olla, että itse pääsee marjoista nauttimaan. Olen kokenut senkin, että oltuani päivän pois, pensaat olivat aivan tyhjät. Tänä vuonna rakensin kehikon pensaiden ympärille ja levitin suojaksi rastasverkon. Nyt ovat rastaat pysyneet verkon ulkopuolella.

Tähän mennessä olen pakastanut marjat sellaisenaan kokonaisina ja käyttänyt sulatettuina aamupuuron päällä. Sosetta olen myös keittänyt, jossa tuntuvat kovahkot siemenet samaan tapaan kuin itse keitetyssä vadelmahillossa.

Nyt on viimeinkin aika etsiä myös muita käyttötapoja tämän vuoden reilulle sadolle ja ensimmäisenä kokeiluun pääsi piirakka. Marjat säilyvät hyvin kokonaisina myös kypsennettäessä eivätkä värjää niinkuin mustikka.

Ainekset

2 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta härkäpapujauhoseosta
1 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta pullajauhoseosta
1 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
125 g voisulaa

1 muna
1 dl piimää

Sekoitin ensin kuivat aineet ja lisäsin sitten jäähtyneen voisulan. Otin tästä seoksesta erilleen pari reilua ruokalusikallista muruseosta piirakan koristelua varten. Loppuun muruseokseen lisäsin munan ja piimän.

Levitin taikinan voideltuun piirakkavuokaan ja esipaistoin 175 asteessa noin viisi minuuttia. Tämän jälkeen lisäsin päälle kerroksen saskatoon-marjoja ja ripottelin hiukan sokeria. Vielä päälle muruseos koristeeksi ja takaisin uuniin reiluksi puoleksi tunniksi.

Parhaalta maistuu tietenkin lämpimänä vaikkapa jäätelön kera, mutta piirakan voi myös pakastaa.

Ja tietenkin tämänkin piirakkapohjan päällä voi käyttää mitä tahansa muitakin marjoja.

Gluteeniton Raparperi-Toscapiirakka

Muistan vielä ajan, jolloin pakastimet eivät kuuluneet joka kodin vakiovarusteisiin ja raparperi oli silloin kevään odotettu, raikas herkku. Aloittihan se satokauden, jota seurasivat marjat ja hedelmät kesän mittaan. Raparperin makuun ei kesän aikana ehtinyt koskaan kyllästymään. Varsinkin raparperikiisseli oli suurta herkkua.

Edelleenkin kevään ensimmäiset raparperit omasta maasta ilahduttavat kummasti. Ensimmäiset käytän edelleenkin perinteiseen kiisseliin, mutta sen jälkeen onkin vuorossa piirakan teko. Jokin viikko sitten löysin ohjeen, jossa raparperi kruunataan vielä erikseen toscakuorrutuksella. Muunsin ohjeen gluteenittomaksi ja vähensin tapani mukaan taas käytetyn sokerin määrää.

Toisella leivontakerralla käytin taikinassa mausteena 1 ml karvasmanteliaromia, joka sopiikin hyvin raparperin kanssa. Jätin myös piirakasta pois toscakuorrutuksen, jolloin siitä tuli arkisempi versio, mutta edelleen maukasta ja pehmeää.

Ainekset

3 munaa
0.75 dl sokeria
100 g voita
2.5 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta pullajauhoseosta
1 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

300 g raparperinpaloja
(hillosokeria)

Toscakuorrutus
100 g voita
100 g mantelilastuja
0.5 dl sokeria
1 rkl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta pullajauhoseosta
1 rkl (kaura)maitoa

Munat ja sokerin vaahdotin hyvin ja lisäsin vaahtoon varovasti kuivat aineet keskenään sekoitettuna ja lopuksi sulatetun, jäähtyneen voin.

Levitin taikinan piirasvuokaan ja ripottelin päälle raparperinpalat sekä  hiukan hillosokeria, joka saostaa raparperista irtoavaa mehua makeutuksen lisäksi.

Paistoin piirakkaa 200 asteessa 25 minuuttia.

Sillä välin keitin toscan. Kaikki aineet kattilaan ja hiljalleen sekoittaen annoin kiehua reilut 5 minuuttia.

Vielä toscakuorrutus piirakan päälle ja takaisin uuniin 10 minuutiksi.

Tässä kohdassa mokasin itse ja unohdin piirakan uuniin 15 minuutiksi. Kuorrutuksesta tuli vähän liian tumma, mutta eipä se makua haitannut.