Ruislimppuja

Siitä onkin kulunut taas pitkä aika kun viimeksi leivoin oikeita hapanlimppuja. Miksiköhän? Ei niiden leipominen ole edes vaikeaa ja vaikka siinä kuluu tunti jos toinenkin, niin aina odotellessa voi tehdä muuta.

Olen oppinut jo lapsuudenkodissa leipomaan ruisleivät ja -limput hiivalla kohottamalla. Vaikka välillä leivoinkin ilman hiivaa, niin paluu hiivataikinaan tuntuu jotenkin luonnolliselta.

Hapanjuurta minulla ei nyt tietenkään ole missään jemmassa, joten taas lähdetään alusta asti. Tällä kerralla teen juuren "nopeammalla" menetelmällä eli valmistus kestää vain 2-3 vrk halutusta happamuudesta riippuen.

Hienonnan 2 hapankorpun siivua 5 desiin kylmää vettä (saa olla haaleaakin) ja annan hetken pehmetä. Sitten ajan liuoksen sileäksi sauvasekoittimella. Seokseen lisään ruisjauhoja niin, että tulee vellimäinen. Päälle puhdas leivinliina ja astia työpöydälle odottelemaan. 2-3 vrk aikana sekoitan seokseen silloin tällöin kourallisen ruisjauhoja. Vettäkin voi lisätä, jos seos tuntuu liian paksulta. Seos alkaa kuplimaan hapantuessaan ja parin vuorokauden jälkeen tuoksuukin happamalta. Koska haluan kunnolla hapanta taikinaa, annan sen hapantua 3 vrk.

Leivinuunini lämmitys kestää 2.5-3 tuntia, joten samalla kun laitan tulet uuniin niin alustan myös taikinan. 

Juuresta voi ottaa nyt desin verran talteen jääkappiin tai pakastimeen uuden taikinan hapattamista varten, mutta jos se unohtuu (kuten minulla usein) myös valmista taikinaa voi ottaa talteen ja käyttää hapattamiseen.

Alustan taikinajuureen 2 tl suolaa, pussillisen kuivahiivaa ja ruisjauhoja niin paljon, että taikina tuntuu hyvin irtoilevan käsistä ja kulhosta, mutta ei ole liian paksua kuitenkaan. Tuntuman oppii aikaa myöten.

Joskus lisään taikinaan alustuksen loppuvaiheessa myös hiukan vehnäjauhoja ja lorauksen siirappia, mutta nyt haluan tehdä taikinan puhtaasti ruisjauhoista.

Taikina saa nousta parisen tuntia liinan alla, jonka jälkeen leivon sen kahdeksi limpuksi. Limputkin voivat vielä kohota tunnin verran, jolloin pinta on kauniisti repeillyt. Ennen uuniin laittoa pistelen limppujen pinnat vielä haarukalla suurempien repeilyjen estämiseksi.

300 asteeseen lämmitetty leivinuuni saa siintyä noin 45 minuuttia ennen leipien paistoa. Paistoaika vaihtelee 20-30 minuuttia lämpötilasta riippuen. Kypsän limpun tunnistaa kopauttamalla limpun pohjaa, joka kypsänä kumisee.

 

 

 

Tarkoitukseni oli ostaa puinen taikinatiinu, jossa juuri säilyisi itsestään. Jututin yhtä torikauppiasta ja tutkin nettiä ja totesin, että helpommin sanottu kuin tehty. Eipä niitä tiinuja juuri myynnissä olekaan, ainakaan sopivan pientä. Mutta ehkäpä jonakin päivänä joltakin torilta sen vielä löydän.

Gluteeniton Omenamurupiirakka

Ihana syksy ja sadonkorjuuaika on taas koittanut. Tai oikeastaan sato on jo korjattu ja nyt on aikaa nauttia metsän ja puutarhan antimista.

3 vuotta sitten istuttamani suklaakirsikka tuotti tänä kesänä kolmisen litraa kirsikoita, joista keitin maukasta hilloa. 2 vuotta sitten istuttamani päärynäpuu tuotti ensimmäiset hedelmänsä, jotka herkuteltiin ihan sinällään. Lisäksi paljon muita puutarhan marjoja ja hedelmiä ja metsän antimia. Pakastearkku on täynnä ja kohta ilmatkin viilenee sen verran, että voi aloittaa leivinuunin lämmityksen.

Kesällä leivoin oikeastaan tosi paljon, mutta uusia reseptejä ei tullut. Pullatakinapohjaisia marja- ja omenapiirakoita tein paljon, samoin myös rahkapiirakkaa pullataikinapohjalla. Viimeksi postaamani Ricotta-Persikkapiirakan pohjataikinaohje oli myös ahkerassa käytössä.

Syksyn antimet keventävät myös kummasti ruokabudjettia. Varsinkin itse tuotetut tai kerätyt tarvikkeet. Vaikka leivinuuni ei vielä lämpenekään, olen tänään hauduttanut  sähköuunissa ison annoksen kaalilaatikkoa ja uunipadallisen ruispuolukkapuuroa. Ihanaa edullista lähiruokaa.

Omenapuiden sato ei ollut tänä vuonna kovin runsas, mutta sosetta niistä jonkun verran valmistin. Loput omenat käytän piirakoihin ja sen vuoksi etsinkin helppoa piirakkaohjetta. Sellaisen perusrunko löytyi Virtasalmen Viljatuotteen fecebook-sivulta (puolukkapiirakka) ja sovelsin siitä oman version sen mukaan mitä kaapista löytyi.

 

Pohjataikina

2.5 dl tummaa gluteenitonta jauhoseosta

0.5 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

0.75 dl sokeria

100 g sulatettua voita

1 muna

1 dl piimää

Päälle 

omenalohkoja 

kanelia

sokeria

Pohjataikinaa varten sekoitin kuivat aineet ja voisulan murumaiseksi seokseksi. Otin siitä noin kolmasosan sivuun. Loppuosaan taikinaa sekoitin munan ja piimän. 

Levitin pohjataikinan  pyöreään, voideltuun piirasvuokaan. Päälle omanalohkoja, kanelia ja sokeria. Ja lopuksi niiden päälle sivuun otettu muruseos.

Paistoin piirasta vajaa 25 minuuttia 200 asteisessa sähköuunissa.

Minulle oli uutta, että muruseokseen käytetään jauhoja erilaisten hiutaleiden sijaan, mutta kyllä se toimii hyvin näinkin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ricotta-Persikkapiirakka

Jotakin rapeaa ja vähäsokerista. Tässä se resepti nyt on! Ricottajuusto on uusi tuttavuus minulle, mutta sen käyttö leivonnassa ei varmasti lopu tähän. Rahkaa, kermaviiliä ja tuorejuustoja olen käyttänyt paljon marjapiirakoiden täytteissä, mutta käyttämällä niiden sijasta ricottajuustoa saa jopa vanhoihinkin resepteihin taas uutta makua.

Piirakan pohjassa käytetään sokerina ainoastaan vaniljasokeria ja senkin voi halutessaan jättää pois tai korvata aromilla. Täytteeseen tulee vain puoli desiä sokeria, jonka voi korvata vaikka makeutusaineella.

Täyte on ihanan makeaa pienestä sokerimäärästä huolimatta ja pohja mukavan rapeaa. Marja-aikaan persikat voi korvata mansikoilla, vadelmilla tai vaikkapa viinimarjoilla. Täytyypä kesän mittaan kokeilla eri versioita. Mustaherukkaa haluan ainakin kokeilla, sen kirpeys varmaan sopii ricottatäytteen täyteläisyyteen. Mutta tällä kertaa käytin kuitenkin säilykepersikkaviipaleita.

Pohjataikina

100 g pehmeää voita

2.5 dl vehnäjauhoja

1 rkl (kaura)maitoa

2-3 tl vaniljasokeria

1 mm suolaa

 

Täyte 

250 g ricottajuustoa
2 munaa
0.5 dl sokeria
säilykepersikkasiivuja tai marjoja maun mukaan

 Taikinan kaikki ainekset nypin keskenään sekaisin ja taikina sai levähtää jääkaapissa vartin verran.

 Myös täytteen ainekset sekoitetaan keskenään persikkaa tai marjoja lukuunottamatta.

Taikinan levitin pyöreän piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja kaadoin päälle täytteen. Koristeeksi vielä persikkaviipaleet.

Paistoin piirakkaa 200 asteessa puoli tuntia.

 

 

Lisäys 31.10.2020

 

Nyt on sitten kokeiltu tämä piirakka mustaherukoillakin ja kyllä on todella hyvää. Makeaa ja kirpeää yhdessä.