Olin jo jonkin aikaa miettinyt leipoa itsekin rusinoilla höystettyä leipää. Ensin ajattelin tehdä pataleivän, jonka rakennekin muistuttaisi näitä espanjalaisia rusinasämpylöitä. Tänään kuitenkin päätin kokeilla rusinoiden sopivuutta gluteenittomaan vuokaleipään ja näin syntyi tämä ohje:
Ainekset
1 dl piimää
2 dl vettä
50 g hiivaa
1 tl suolaa
2 rkl siirappia
1 muna
1 dl rusinoita
5 dl Virtasalmen Viljatuotteen tattarijauhoja
2.5 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteeniton Härkäpapujauhoseosta
0.5 dl öljyä
Lämpimään piimä+vesiseokseen sekoitin muut aineet paitsi jauhot ja öljyn ensin. Sitten sekoitin joukkoon käsin jauhot ja lopuksi öljyn. Taikina on vähän löysä ja nostelin sen heti käsin voideltuun leipävuokaan. Annoin nousta 15 minuuttia huoneenlämmössä.
Kello oli jo iltakymmenen ja leivinuunissa yhä 250 astetta. Kokeilin kuitenkin laittaa leipävuoan ihan uunin etuosaan luukkuun kiinni. Parinkymmenen minuutin päästä käänsin vuoan ja luukkua vasten ollut puoli olikin vielä ihan vaalea. Joten siinä kohtaa uunia lämpötila tuskin ylitti paljon 200 astetta. 40 minuutin paiston jälkeen leipä oli kauniin ruskea ja kypsä.
Ja kyllä, mukavan lisämaun rusinat antoivat tähänkin leipään. Hiukan lisää makeutta joka suupalaan, vaikka ei niitä rusinoita kovin tiuhassa leipäviipaleessa olekaan. Leipä nousi hienosti, mutta ei liikaa. Jokainen suupala on tuhtia leipää.
Lämpimään piimä+vesiseokseen sekoitin muut aineet paitsi jauhot ja öljyn ensin. Sitten sekoitin joukkoon käsin jauhot ja lopuksi öljyn. Taikina on vähän löysä ja nostelin sen heti käsin voideltuun leipävuokaan. Annoin nousta 15 minuuttia huoneenlämmössä.
Kello oli jo iltakymmenen ja leivinuunissa yhä 250 astetta. Kokeilin kuitenkin laittaa leipävuoan ihan uunin etuosaan luukkuun kiinni. Parinkymmenen minuutin päästä käänsin vuoan ja luukkua vasten ollut puoli olikin vielä ihan vaalea. Joten siinä kohtaa uunia lämpötila tuskin ylitti paljon 200 astetta. 40 minuutin paiston jälkeen leipä oli kauniin ruskea ja kypsä.
Ja kyllä, mukavan lisämaun rusinat antoivat tähänkin leipään. Hiukan lisää makeutta joka suupalaan, vaikka ei niitä rusinoita kovin tiuhassa leipäviipaleessa olekaan. Leipä nousi hienosti, mutta ei liikaa. Jokainen suupala on tuhtia leipää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti