Bostonkakku

Leivinuunin lämmityskausi alkoi olla jo lopuillaan tältä keväältä, mutta sen verran viileitä päiviä vielä oli, että lämmitin uunia silloin tällöin. Lämpö pitää tietysti hyödyntää tarkkaan ja niinpä illan ajankuluksi pyöräytin pullataikinan 5 desistä maitoa.

Korvapuustit ovat aina olleet pullasuosikkini, mutta jostakin tuli mieleeni bostonkakku, joten päätin muuttaa suunnitelmaa sen verran. Bostonkakussa ei ole niin paljon sitä ihanaa, rapeaa paistopintaa kuin korvapuustissa, mutta toisaalta siitä on helppo leikata sopivan kokoisia -pieniä tai suuria- paloja ja siksi sopii mainiosti myös vierastarjottavaksi.

Pullataikinan tein taas ihan mutu-tuntumalla, joten siitä ei ohjetta kannata antaa.

Puolet taikinasta kaulitsin levyksi ja täytteeksi laitoin voita, kanelia, sokeria, vaniljasokeria ja kookoshiutaleita. Bostonkakun kokosin irtopohjavuokaan, jonka vuorasin ensin leivinpaperilla. Ilman leivinpaperia täytteestä valuva rasva saattaa valua uunin pohjalle. Irtopohjavuoasta kakku on kuitenkin helppo irrottaa paiston jälkeen.

Käyttämäni irtopohjavuoan halkaisija oli 20 cm, mutta sama taikinamäärä olisi riittänyt isompaankin vuokaan. Taikinarullapalaset olivat ehkä liian tiiviisti, eivätkä päässeet kohoamaan leveyssuuntaan täyteen mittaansa.

Voitelin kakun ennen paistoa vain kananmunalla, mutta lisänä olisi voinut käyttää raesokeria, mantelilastua ym. koristeena.

Leivinuunissani oli noin 200 astetta ja paistoin kakkua reilut 20 minuuttia.

Valmiin bostonkakun saa astetta juhlavammaksi koristelemalla sen esim. tomusokerilla, pikeerillä tai vaikkapa sulatetulla valkosuklaalla.

Mustikkakukko

Mustikkakukkoa olen leiponut ensimmäisen kerran parikymmentä vuotta sitten ja siitä asti se on kuulunut vakioleivonnaisiini. Tosin en yleensä ole muistanut edellisellä kerralla käyttämääni reseptiä, joten aina on tullut vähän erimakuista. Ohjeita löytyy sekä munalla että ilman. Lisäksi rasvan ja jauhojen suhde vaihtelee eri ohjeissa.

Pakastimessa on jäljellä viime kesän runsaasta mustikkasadosta enää 2 pussia, joten nyt olikin korkea aika ryhtyä toimeen.

Koska leivon pääsääntöisesti kahden hengen tarpeisiin, lukuunottamatta satunnaisia vieraita,monet reseptit ovat turhankin suuria. Osan leivonnaisista voi tietenkin pakastaa, mutta toisaalta haluan kokeilla uusia reseptejä mahdollisimman usein. Siksi monesti teenkin puolikkaan taikinan. Tälläkin kerralla tein avonaisen kukon eli jätin kukkoon kuuluvan kannen pois. Näin sain leivonnaiseen suhteessa enemmän mustikoita ja vähemmän taikinaa.

Jauhoina käytin riihiruisjauhoja ja valmis kukko maistui todella voimakkaasti rukiilta, siis hyvällä tavalla. Jääkaapissa säilytettynä valmiin kukon pohjan taikina kovettuu, mutta pehmenee nopeasti huoneenlämmössä ja on silloin parhaimmillaan.

Ainekset

100 g voita
0.5 dl sokeria
1.5 dl ruisjauhoja
0.75 tl leivinjauhetta

päälle:
2.5 dl mustikoita
1 rkl perunajauhoja
sokeria

Pehmeän voin ja sokerin vaahdotin ja lisäsin jauho-leivinjauhoseoksen. Otin pari ruokalusikallista taikinaa sivuun laitettavaksi kukon päälle koristeeksi. Vuorasin 20 cm irtopohjavuoan leivinpaperilla ja levitin taikinan sen pohjalle ja reunoille (käytin irtopohjavuokaa, koska minulla ei ollut sopivan pientä piirasvuokaa). Esipaistoin pohjaa 200 asteessa 5 minuuttia ja lisäsin päälle mustikat, perunajauhon ja sokerin keskenään sekoitettuna sekä koristeluun jätetyn taikinan. Kukko paistui vielä noin puolisen tuntia.

Parhaimmalta maistuu hetken jäähdyttyään jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa, mutta hyvää on vaikka seuraavanakin päivänä huoneenlämpöisenä.

Gluteeniton Raparperipiiras

Raparperit työntyivät heti maan pinnalle lumien sulettua. Tämä takatalvi kyllä viivästyttää satoa, sillä täällä Etelä-Savossa on ollut lumi maassa taas useampana päivänä. Onneksi pakastimesta löytyi vielä viime kesän satoa, joten näin toukokuun kunniaksi pääsee jo fiilistelemään kesän makua raparperipiiraan muodossa.

Ainekset

150 g voita
1 dl sokeria
1 muna
1 keltuainen
2 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta Pullajauhoseosta
1 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta Tattarirouhetta
2 tl leivinjauhetta
(1 ml appelsiiniaromia)

Päälle: raparperin paloja, hillosokeria

Vatkasin pehmeän voin ja sokerin vaahdoksi. Lisäsin munan, keltuaisen ja aromin sekä kuivat aineet keskenään sekoitettuna.

Levitin piirakkavuoan pohjalle noin kaksi kolmasosaa taikinasta. Päälle ripottelin raparperin palat sekä hillosokerin. Lopputaikinasta pyörittelin käsissä pötkäjä päälle koristeeksi.

Leivinuunissani oli vielä 225 astetta ja paistoin piirasta reilut 20 minuuttia. Pinta ruskistui ehkä liikaakin korkean lämmön vuoksi. Toisaalta halusin, että myös pohja kypsyy kunnolla. Siksi paistoin piirasta näinkin pitkään.  Parempi vaihtoehto olisikin ehkä matalampi lämpötila ja pidempi kysytysaika. Mutta maukasta tuli näinkin.

Lisukkeeksi vielä vaniljakastiketta ja toden totta; maistui ihan kesäiselle.