Porkkanakakku

Teen porkkanaraastetta aina 2 kg:sta porkkanoita kerrallaan mehupuristimella. Ylimääräiset raasteet pakastan annosrasioihin, joista niitä on helppo ottaa ruuan lisäkkeeksi tai vaikkapa käytettäväksi laatikkoruoissa ja leivonnassa. Mehua tästä annoksesta tulee 7-8 dl. Lisään mehupuristimeen aina lopuksi yhden sitruunan tai appelsiinin, jonka maku tasoittaa kivasti porkkanamehun makua.

Pitkästä aikaa päätin leipoa raasteesta porkkanakakun ihan tavallisena versiona vehnäjauhoja käyttäen. Aiemmin olen leiponut gluteenittoman version ja sen reseptin löydät täältä.

Terveellistä tässä kakussa on tietenkin runsas porkkanamäärä ja rasvana rypsiöljy.

Ainekset

4 munaa
2 dl sokeria
3 dlvehnäjauhoja
1.5 tl soodaa
1.5 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 appelsiinin raastettu kuori
300 g kuivaa porkkanaraastetta
1 dl rypsiöljyä

Munat ja sokerin vaahdotin ja lisäsin siihen kuivat aineet keskenään sekoitettuna ja porkkanaraasteen vuorotellen. Lopuksi kuoriraaste ja öljy.

Paistoin kakkua rengasvuoassa 175 asteessa 45 minuuttia.

Pellillinen Mustikkapiirakkaa

Iltapäiväkahvit on meillä päivän vakiotapahtuma. Normaalisti juomme ne pari kertaa viikossa harrastusten yhteydessä ja vähintään kerran viikossa kauppareissun yhteydessä paikallisessa pienessä kahvilassa. Nyt on korona-viruksen vuoksi juotu päiväkahvit aina kotona ja sehän tietää lisääntyvää leipomista. Onneksi viimeisen kuukauden aikana kahvit on pystytty useimmiten juomaan terassilla kevään etenemistä seuraten. Ihanaa vaihtelua talven jälkeen.

Nykyisin uusia reseptejä julkaistaan netissä ja lehdissa niin paljon, ettei meinaa mukana pysyä. Itsekin olen pari viime vuotta kokeillut erilaisia uusia reseptejä ja muokannut niitä mieleisekseni.Nyt tuntuu kuitenkin hyvältä kaiken tämän muuttuneen maailman keskellä palata takaisin perinteisiin.

Pullataikinaan tehty mustikkapiirakka on minusta aina ollut se paras. Johtuneeko jostain lapsuusmuistoista, ehkä. Siihen aikaan marjapiirakat tehtiin meillä kotona aina pullataikinapohjalla ja mitään sen parempaa en voinut edes kuvitella.

Viime kuun alussa postasin ohjeen veteen tehdystä pullataikinasta, jonka löydät täältä. 

Siitä lähtien olen tehnyt pullataikinasta monenlaisia leivonnaisia: pieniä pullapiirakoita, korvapuusteja, rahkapiirakkaa, bostonkakkua. Helppoa ja nopeaa. Tästä puolen litran taikinasta saa kaksi pellillistä piirakkaa  ja vielä jää taikinaa vähän ylikin.

Ohjeenahan tämä resepti ei ole mikään uusi ja erilainen, vaan lähinnä muistutuksena myös itselleni, että "perinteet kunniaan".

Tänään valmistui rahka- ja mustikkapiirakka ja lopusta taikinasta vielä korvapuustipitko. Rahkapiirakan ohje löytyy täältä.

Mustikkapiirakkaa varten siis kaulitaan 2-2.5 dl:n pullataikina uunipellin kokoiseksi ja nostatetaan sitä puolisen tuntia. Sen jälkeen piirakan reunat voidellaan munalla.

Täytettä varten sekoitetaan

1 l (pakaste)mustikoita
2-3 rkl perunajauhoja
1 dl sokeria (tai maun mukaan)

Pakastemustikoissa kannattaa käyttää enemmän perunajauhoja, koska niistä irtoaa mehua enemmän. Ja mustikoita kannattaa laittaa reilu kerros.

Täyteaineet vain piirakkalevylle ja uuniin 200 asteeseen noin 15 minuutiksi.

Herkullista!

Sitruksinen Juustokakku

Pääsiäisenä pitää olla paljon keltaista. Sehän taitaa olla jopa tämän kevään hittiväri. Olen yleensä käyttänytkin keltaista paljon sekä vaatetuksessa että sisustuksessa, mutta minne kaikki ihanat, keltaiset tavarat on nyt hävinneet.

Kaupasta on pakko hakea keltaisia orvokkeja terassin pöydälle ja myös pari ihanan värikästä tyynynpäällistä. Talvella neulomani keltaiset villasukat pääsevät nyt lopulta käyttöön, onhan ilmakin sen verran viileä.

Ehkä näillä pääsee jo alkuun.

Kaikista nopeimmin syntyi kuitenkin tämä keltainen kakku kahvipöydän iloksi. Vaikka kyseessä onkin hyydytettävä juustokakku, tein pohjan paistamalla keksimurujen sijaan. Pohjasta tulikin muuten ihan suussasulava, käyttämäni "pizzajauho" 00-vehnäjauhon ansiosta.

 Pohja

2 munaa
1 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja (00)
0.5 tl leivinjauhetta
1 ml sitruuna-aromia

kostutukseen maitoa

Täyte

2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1 dl kuohukermaa
2 dl sitruunarahkaa
2 tl vanilliinisokeria
1 rkl sokeria

5 liivatetta
0.5 dl viskiä (tai mehua)

Kiille

2 dl vastapuristettua appelsiinimehua
3 liivatetta

Pohjaa varten vatkasin munat ja sokerin, lisäsin aromin ja kuivat aineet sekoitettuna. Taikinan kaadoin voideltuun irtopohjavuokaan, halkaisija 18 cm.

Vastalämmitetyssä leivinuunissa oli noin 250 astetta, mutta laitoin kakkuvuoan aivan arinan etureunaan ja paistoin 9 minuuttia. Hyvin onnistui näinkin kuumassa uunissa.

Täytettä varten laitoin vaniljakastikkeen ja kerman yhtäaikaa vaahtoutumaan, jonka jälkeen lisäsin rahkan ja sokerit.

Liivatteet olivat kylmässä vedessä 5 minuuttia, sitten liuotin ne kiehuvaan viskiin. Jokin mehukin käy viskin asemasta, mutta itse asiassa viski taittaa mukavasti täytteen sitruunaista makua. Ja liivateseos vielä muun täytteen joukkoon.

Jäähtyneen kakkupohjan laitoin takaisin pestyyn irtopohjavuokaan ja kaadoin päälle täytteen. Sitten vain jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

Kiillettä varten kuumensin 0.5 dl appelsiinimehua, johon liuotin liotetut liivatteet. Lisäsin lopun mehun ja kaadoin kakun päälle. Koristeeksi ripottelin tyrnimarjoja pakkasesta. Taas jääkaappiin pariksi tunniksi.

Wau, miten ihanan keltainen kakku!

Tässä vaiheessa vielä mietin, että lisäänkö päälle vielä nonparelleja

Nonparellit lisätty

Ne pääsiäisenkeltaiset sukat

Vihannes-Härkäpapupaistos

 Yhteistyössä mukana Vihreä Härkä
 

Olen jo pidemmän aikaa yrittänyt lisätä ruokavalioon kasviproteiinilähteitä enemmän, mutta huonohkolla menestyksellä. Joko en muista edes ostaa niitä tai sitten en vain keksi minkälaiseen ruokaan niitä laittaisin.

Nyt olen kuitenkin onnistunut ujuttamaan härkäpapurouhetta jo useampaankin ruokaan. Oikeastaan se on aika helppoa, sillä rouhe on itsessään neutraalin makuista ja sillä voi jatkaa vaikka kasvispihvitaikinaa tai lisätä erilaisiin vuokaruokiin lihan asemasta tai sen lisäksi.

Nyt kun käyn kaupassa pandemian takia entistä harvemmin ja ostan kerralla isompia määriä, saan olla myös entistä tarkempi, ettei ruokahävikki lisäänny. Tämänkin paistoksen ohje lähti siitä, että makaronilaatikkoa varten olin keittänyt liikaa kaurapastaa ja sitä jäi yli. Samoin porkkanaraaste oli tehty jo joitakin päiviä sitten ja oli vähän kiire käyttää sekin pois.

Tällainen paistos toimii minulla näppäränä lounasruokana. Sen voi pakastaa kerta-annoksina ja lämmittää nopeasti tarvittaessa. Samassa annoksessa on sekä kasvikset että proteiini.

Vihreä Härkä Härkäpapurouheesta olen aiemmin postannut reseptin Porkkana-Härkäpapupihvit, joiden reseptin löydät täältä.

Ainekset

3 dl keitettyä pastaa
2 dl porkkanaraastetta
1 dl pakastepinaattia
1 pieni sipuli
0.5 dl Vihreä Härkä Härkäpapurouhetta (mitattu ennen keittämistä)

2 munaa
4 dl maitoa
1 dl pippuriruokakermaa
1 tl suolaa

Härkäpapurouhetta keitin ensin noin 15 minuuttia. Keitinveteen voi lisätä kasvisliemikuution, jolloin munamaidon suolamäärää voi pienentää. Sipulin freesasin kevyesti.

Pastan, raasteen, pinaatin, sipulin ja keitetyn rouheen sekoitin sekaisin uunivuokaan ja lisäsin päälle muna-kerma-maitoseoksen.

Paistos sai olla 200 asteen uunissa puolisen tuntia.

Mämmiä taas

Pari vuotta sitten postasin blogiini oman mämmireseptini, sen löydät täältä.

Tämä on nyt jo neljäs vuosi kun itse teen mämmiä. Ja tänä keväänä olen sitä tehnyt jo kahdesti. Jälkimmäisellä kerralla mämmimaltaita ei ollut riittävästi enää pussin pohjalla kokonaiseen annokseen, joten siihen käytin vain 1.1 litraa vettä ja suhteutin muut ainekset vesimäärän mukaan. Siitäkin määrästä tuli 2 isompaa alumiinivuoallista mämmiä. Kilon pussista maltaita tekee useamman vuoden mämmiä, joten itse tehtynä tämä (jälki)ruoka tulee hyvin edulliseksi.

Blogissani olen huomannut, että nyt etsitään tavallista innokkaammin reseptejä netistä, sillä keittiössä vietetään tavallista enemmän aikaa korona-viruksen takia.

Nyt onkin oiva tilaisuus testata tämän perinneherkun valmistusta. Onnistuu hyvin myös sähköuunissa. Massan kannattaa antaa imeltyä ajan kanssa reilusti, jolloin lisäsokeria ei enää tarvita. Ohjeessa olevan siirapin määrää voi maistelemalla säätää pienemmäksi. Olen kantapään kautta oppinut, että pomeranssinkuorta kannattaa mieluummin käyttää liian vähän kuin liikaa. Liian suuri määrä nimittäin antaa hieman kitkerän maun.

Jos paiston jälkeen tuntuu siltä, että mämmin pinta on kovettunut liikaa, se kyllä pehmenee jääkaappisäilytyksessä parissa päivässä. Ja pari päivää mämmin kannattaakin antaa olla kylmässä ennen nauttimista, silloin se on parhaimmillaan.

Nykyinen suosikkini kasvismaidoissa on kauramaito, jota käytän myös mämmin lisukkeena.

Viikonloppuna vain hommiin ja pääsiäisenä pöydästä löytyy itse tehtyä herkkua!