Hedelmäinen Myskikurpitsakeitto

Myskikurpitsa on ollut minulle tähän päivään saakka täysi tuntemattomuus. Olen niitä varmasti kaupassa ennenkin nähnyt, mutta koskaan en ole vielä ostanut. Enkä ole edes tiennyt mitä siitä voisi tehdä.

Nyt kuitenkin tuntui, että sana myskikurpitsa tuli vastaan vähän joka mediassa. Siispä tuumasta toimeen ja kauppaan. Ostoskoriini tarttui 800 gramman myskikurpitsa. Sen verran olin jo ohjeita silmäillyt, että kurpitsa on paras paahtaa ensin uunissa. Muuten ohjeita en kovin tarkkaan lukenut ja päätin, että maistan ensin kypsää, paahdettua myskikurpitsaa ja päätän sitten miten sitä maustan. No, ennakkoon olin kuitenkin jo päättänyt, että teen siitä sosekeiton.

Halkaisin kurpitsan ja kaavin pois siemenet ja niitä ympäröivän pehmeän osan. Sitä ei kovin paljon ollutkaan jos vertaa isoon talvikurpitsaan.

Kurpitsanpuolikkaat laitoin leivinpaperin päälle pellille ja niiden viereen pois kaavitut kurpitsansiemenet, jotka ensin olin pyöritellyt suolalla ja grillausmausteella maustetussa rypsiöljyssä.

Leivinuunissa oli 150 astetta ja siemeniä paahdoin 40 minuuttia ja itse kurpitsaa 1.5 tuntia. Pehmeästä, jäähtyneestä kurpitsasta kuori irtosi helposti .

Keiton ainekset

1 myskikurpitsa
1 kasvisliemikuutio
1 dl vettä
1.5 dl ruokakermaa Sitruuna & Pippuri 10 %
yhden appelsiinin mehu
suolaa

Kuumaan veteen liuotin ensin liemikuution ja sitten sekoitin kaikki ainekset sauvasekoittimella soseeksi ja kuumensin soseen. Ja näin nopeasti hedelmäisen makuinen keitto olikin jo valmis. Koristeeksi pinnalle vain paahdetut, maustetut kurpitsansiemenet.

Vaikka on yleensä kovin maustetusta ruoasta välitäkään, tällä kerralla voimakkaasti maustetut siemenet täydentävät hienosti makeahkoa keittoa. Kannattaa siis panostaa siemenien maustamiseen.

Myskikurpitsa on todellakin niin makea, että tässähän tulee nautittua samalla melkeinpä sekä itse pääruoka että jälkiruoka. Tämän kokemuksen jälkeen ei ole todellakaan vaikea uskoa, että  paahdetusta myskikurpitsasta tehtyä sosetta voi hyvin käyttää myös makeita herkkuja leivottaessa.

Mustikkaohrapuuro uunissa

Ihana syksy on taas saapunut. Ihana siinä mielessä, että taas voi lämmittää leivinuunia useamman kerran viikossa kun ilmat ovat sen verran viilenneet. Uuni säteilee mukavaa lämpöä taloon ja samalla kypsyvät taas ruoat ja leivonnaiset kuin itsestään.

Itse asiassa katsoikin juuri eräänä päivänä, että mikä on blogini suosituin postaus. Ja ihme kyllä, sekin on puuro-ohje,  kokonainen kauraryyni uunipuuro.

Toivottavasti olette nauttineet puurohetkistä yhtä paljon kuin minäkin.

Erilaisia pataruokia, ruispuolukkapuuroa ja gluteenitonta tummaa rieskaa olenkin jo uunissa hauduttanut tänä syksynä ja tänään oli vuorossa mustikkaohrapuuro. Tämän puuron ohjeen bongasin jostakin lehdestä noin 30 vuotta sitten ja siitä lähtien olen sitä aina joskus tehnyt. Tosin liian harvoin ohrajauhoja tulee käytettyä puurossa, vaikka niistä tuleekin todella pehmeä puuro. Vieraillekin olen tätä aamupuurona tarjonnut ja kaikille se on ollut uusi tuttavuus tähän mennessä.

Ainekset

1 l vettä
2 dl ohrajauhoja
1 tl suolaa
(0.5 dl sokeria)
5 dl mustikoita

Veden, jauhot ja suolan vatkasin sekaisin vispilällä uunipadassa ja päälle kaadoin pakastetut mustikat. Kylmään veteen joutuessaan pakastemustikat paakkuuntuvat toisiinsa, joten niitä ei juuri voinut sekoitella. Mutta sitten vain vuoka uuniin, kyllä ne siellä sulavat. Leivinuunissa oli 175 astetta ja haudutin puuroa 1.5 tuntia. Pari kertaa sekoittelin välillä, koska jauhot paakkuuntuvat pohjalle muuten. Aluksi puuro tuntuu löysältä, mutta sopivasti kypsyneenä se on juuri sopivan paksuista.
Itse nautin puuron kookosmaitojuoman kanssa.

Kesäkurpitsapannupihvi

Kesäkurpitsaviipaleita on vielä pakastimessa pussitolkulla ja taitavatkin riittää pitkälle ensi vuoden alkuunkin. Ihmeen paljon kaksi kesäkurpitsantainta tuottaakin hyvänä kesänä satoa. Mutta nyt vihdoin , kun olen oppinut käyttämään kesäkurpitsaa ruoan laitossa, olenkin havainnut sen todella helpoksi raaka-aineeksi.

Tarkoitus oli tänään paistaa pieniä pihveja, mutta taikinan valmistuttua päätinkin kokeilla miten se kypsyisi yhtenä isona "pihvinä". Ja minusta se onnistui hyvin. Todella herkullinen kasvisruoka sellaisenaan tai liharuoan lisukkeena nautittavaksi.

Ainekset

300 g kesäkurpitsaa
75 g Aura-juustoa
0.5 tl suolaa
1 muna
50 g juustoraastetta
1 rkl perunajauhoa
(porkkanaraastetta)

Kesäkurpitsasiivut sulatin ensin pakasteesta ja puristelin ylimääräiset vedet pois. Sitten laitoin kaikki ainekset tehosekoittimeen ja ajoin sileäksi massaksi .Jääkaapissa oli hiukan porkkanaraastetta, jonka senkin laitoin joukkoon. Jos porkkanaraastetta laittaa enemmän, on ehkä hyvä laittaa massaan 2 munaa.  Massan levitin pellille leivinpaperille noin sentin paksuiseksi ja uuniin 200 asteeseen puoleksi tunniksi, kunnes pinta oli kauniin ruskea.

Helppoa ja nopeaa!

Gluteeniton Hedelmä-Rahkapitko ja Omenakolmiot

Harvoin ostan kaupasta mitään valmiita leivonnaisia, mutta eräänä päivänä paistopisteen kohdalla tein poikkeuksen. Tarjolla ollut omenatasku näytti niin lehtevältä ja herkulliselta, että päätin ostaa yhden kokeeksi. Enkä todellakaan pettynyt, todella hyvältä maistui.

Leivonnaista syödessäni päässäni alkoi tietysti pyöriä omat reseptit ja mietinkin mitä vastaavaa voisin tehdä itse. Yksi voitakinasuosikkini on rahkavoitaikina, jonka päätin tehdä ja kehitellä sitten siihen sopivia täytteitä.

Tästä voitaikina-annoksesta tulee joko 2 pitkoa tai sitten toisen puolen taikinasta voi leipoa muilla täytteillä kuten minä tein.

Rahkavoitaikina

250 g voita
250 g maitorahkaa
3 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta pullajauhoseosta
1 tl leivinjauhetta

Pehmeän voin ja rahkan sekoitin ensin ja nypin joukkoon käsin kuivat aineet. Taikina sai mennä jääkaappiin reiluksi tunniksi kovettumaan.

Pitkon täyte 

1 dl vaniljan makuista rahkaa
1 dl kuohukermaa
1 muna
(sokeria)

omenamarmeladia
päärynäsiivuja

Tämä annos riittää yhden pitkon täytteeksi. Valmis paistonkestävä omenamarmeladi oli niin makeaa, että itse en käyttänyt lisäsokeria ollenkaan.

Puolet voitaikinasta kaulin leivinpaperin päällä neliöksi. Reunat tasoittelin taikinapyörällä.  Päälle levitin ensin marmeladin, sitten rahkaseoksen ja lopuksi ohuita päärynäsiivuja. Taikinan reunoista jätin pari kolme senttiä ilman täytettä ja leivinpaperin avulla reunat oli helppo nostaa täytteen päälle. Koristeeksi päälle voi laittaa levyn tasoittelusta ylijääneitä taikinasuikaleita.  Itse paistoin pitkon pitkulaisessa kakkuvuoassa, jonka reunojen avulla täyte pysyi hyvin oikealla paikalla. Pitkon reunat voitelin munalla ja  paistoin 200 asteessa puolisen tuntia.

Toisen puolen taikinasta kaulitsin ja jaoin taikinapyörällä reilun 10 sentin neliöiksi. Keskelle laitoin täytteeksi omenamarmeladia, siivun Aurajuustoa ja ohuita päärynäsiivuja. Neliöt taittelin kolmioiksi tai vain 2 kulmaa yhteen "avomallisiksi". Myös nämä voitelin munalla ja paistoin 200 asteessa 15 minuuttia.