Vaikka pakkaset ovat taas kiristyneet aamuissa on kevään tuntua. Aamut ovat valoisampia ja talitintit laulavat innoissaan. Ja kuuluvathan kevääseen nämä tosi kylmät yöpakkaset.
Kevät ja tulevat puutarhatyöt mielessä ajatukseni siirtyi vielä lumen alla uinuviin raparpereihin. Onneksi pakastimesta löytyi vielä pussillinen raparperipaloja ja niinpä päätin leipoa raparperipiirakan illalla, kunhan ensin lämmittäisin taas leivinuunin.
Ainekset
2 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta Pullajauhoseosta
1 dl Virtasalmen Viljatuotteen gluteenitonta Tattarirouhetta
0.5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1 dl rypsiöljyä
2 munaa
Täyte
5 dl raparperipaloja
150 g creme fraichea
1 muna
0.5 dl sokeria
(hillosokeria)
Sekoitin ensin kuivat aineet keskenään ja lisäsin siihen öljyn ja munat. Piirakkataikina on vähän murumaista. Levitin taikinan 26 cm piirakkavuoan pohjalle ja laitoin pohjan uuniin esipaistumaan täytteen sekoituksen ajaksi eli noin 5 minuutiksi.
Esipaistetulle pohjalle levitin jäiset raparperipalat ja ripottelin päälle hillosokeria, joka hyytelöittää paloista irtoavaa mehua. Sen jälkeen muut täytteen aineet keskenään sekoitettuna.
Leivinuunissani oli 230 astetta ja paistoin piirakkaa vielä noin 25 minuuttia. Koska halusin, että pohjakin paistuu hyvin, täytteen reunat ruskistuivat hieman jo siinä ajassa.
Piirakka maistui kirpeän raparperiselta ja raikkaalta. Pohja oli murea ja tattarirouheen ansiosta rouskui mukavasti. Raparperin happamuus ja makeus on aivan makuasia ja sokeria kannattaakin lisätä täytteeseen oman maun mukaan. Nyt kun olen pyrkinyt vähentämään sokerin määrää leivonnassani, olenkin huomannut, miten makeus ennen peitti alleen raaka-aineiden oman maun.
Sekoitin ensin kuivat aineet keskenään ja lisäsin siihen öljyn ja munat. Piirakkataikina on vähän murumaista. Levitin taikinan 26 cm piirakkavuoan pohjalle ja laitoin pohjan uuniin esipaistumaan täytteen sekoituksen ajaksi eli noin 5 minuutiksi.
Esipaistetulle pohjalle levitin jäiset raparperipalat ja ripottelin päälle hillosokeria, joka hyytelöittää paloista irtoavaa mehua. Sen jälkeen muut täytteen aineet keskenään sekoitettuna.
Leivinuunissani oli 230 astetta ja paistoin piirakkaa vielä noin 25 minuuttia. Koska halusin, että pohjakin paistuu hyvin, täytteen reunat ruskistuivat hieman jo siinä ajassa.
Piirakka maistui kirpeän raparperiselta ja raikkaalta. Pohja oli murea ja tattarirouheen ansiosta rouskui mukavasti. Raparperin happamuus ja makeus on aivan makuasia ja sokeria kannattaakin lisätä täytteeseen oman maun mukaan. Nyt kun olen pyrkinyt vähentämään sokerin määrää leivonnassani, olenkin huomannut, miten makeus ennen peitti alleen raaka-aineiden oman maun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti